Disney ja Neverland

En ole ehtinyt pariin päivään kunnolla viestitellä, kun ollaan oltu pitkiä päiviä menossa.

Eilen torstaina käytiin Disneylandissa. Se on kyllä upea paikka. Käytiin 2 kertaa katsomassa Captain EO, 3D-elokuva, jossa Michael on pääosassa. Koettiin sen lisäksi mm. Nemoa etsimässä sukellusveneajelu, Peter Pan ja Indiana Jones -seikkailut, illan mielettömän upeat ilotulitukset sekä aivan valtavan ihana ja herkkä Ariel. Itkuhan siitä JÄLLEEN pääsi, kun Arielin tarina jo itsessään koskettaa, mutta laite oli erittäin hienosti rakennettu. Se oli Arielin tarina pikaversiona leffasta tuttuine kohtauksineen ja robotit liikkuivat niin sulavasti, ettei tiennyt katsoiko piirrettyä filmiä vai oikeita ihmisiä. Parasta oli löytää myynnistä naisille tehtyjä Ariel-paitoja. Olen jo monella ulkomaanreissulla käynyt kaikkia Disney-kauppoja läpi ja yrittänyt löytää itselleni Ariel-paidan ja nyt se vihdoin löytyi ja nimenomaan vielä naisille suunnattu pitkähihanen eikä niitä iän ikuisia t-paitoja.

Tänään sitten käytiin 3 tunnin ajomatkan päässä Los Angelesista Los Olivos nimisessä kaupungissa, jossa Michaelin Neverland-koti sijaitsee. Ei päästy kuin porteille asti, talo on sitten kukkuloiden takana siten ettei sitä mitenkään voi nähdä. Turvamiehet portillakin pahoittelivat ettei päästy sisälle. Olisivat kuulemma halunneet näyttää meille tilaa, mutta se on kiellettyä.

Aivan ensimmäiseksi sinne päästyä hengitin puhdasta ilmaa keuhkot täyteen ajatellen, että tätä samaa raikasta ilmaa Michaelkin on aikoinaan hengittänyt. Oltiin siellä koko päivä, syötiin piknikiä, kuunneltiin MJ-musaa ja illalla katsottiin auringonlasku ja odotettiin tähtiä. Nyt olemme tuijottaneet samoja tähtiä kuin Michael aikoinaan. Otavakin bongattiin ja sitä voin tuijotella Suomessa ja ajatella aina tätä päivää.

Ja paljon erilaisia eläimiäkin nähtiin: oravia, uljaana liitelevä kotka, tikka, peura ja tiellä jolkotteleva kojootti. Ja paikalliset asukkaat kävivät taas katsomassa ja ihmettelemässä meitä, suomalaisia MJ-faneja, jotka vietimme koko päivän porttien luona. Thrillerkin vedettiin porukalla, kun eräs paikallinen pysähtyi autolla porttien eteen ja soitti autoradiosta kappaletta täysillä.

Päivä oli niin upea jälleen, että tätä koko matkaa on kohta vaikeaa sulatella. Onko tämä kaikki tapahtunut minulle oikeasti? Jään odottamaan postikorttia itselleni Los Olivoksen pikkukaupungista.

Nyt nukkumaan, väsy painaa jo kovasti ja huomenna on viimeinen kokonainen matkapäivä.

Conan

Aloitetaas alusta:

Saatiin liput Conanin kuvauksiin torstaille 28.6. Paria päivää ennen matkaa ne peruuntui: iso iso pettymys. Saatiin uudet liput 26.6. Mentiin paikan päälle EIKÄ PÄÄSTY SISÄLLE!!!!! Aaargh! Piti sitten ihan itkuun pillahtaa siinä kaikkien nähden, kun pettymys oli aivan valtava. Siis NIIN LÄHELLÄ MUTTA AIVAN LIIAN KAUKANA!! Olimme sähköpostitse hoitaneet kaiken, mutta sekään ei riittänyt. Tunne oli hirveä...

Onneksi matkaseura oli joustavaa ja voitiin vaihtaa suunnitelmia, siirrettiin Disney-päivää ja päästiin ajoissa ennen aamu kymmentä odottamaan keskiviikon stand by -lippuja. Oltiin edelliseltä päivältä tuttuja naamoja jo, joten selvitettiin vielä edellisen päivän pettymykset ja meille luvattiin järjestää sisäänpääsy.

Välillä käytiin syömässä ja tultiin takaisin ja vielä jokusen hetken odotuksen jälkeen saatiin rannekkeet käteen ja liput kouraan. Ja sittenhän sitä taas pääsi itku. Tällä kertaa ilosta. Sisälle pääsy tuntui uskomattomalta ja epätodelliselta.

Meille tultiin vielä sanomaan, että meille pidetään hyviä paikkoja. No siinä vaiheessahan meinas lirahtaa pissit housuun silkasta innostuksesta. Ja kun sitten lähdettiin kävelemään Warner Brosin studioalueen läpi (nähtiin matkalla mm. Miehenpuolikkaat tv-sarjan näyttelijöiden parkkipaikkoja ja Frendien studion nro 24) olo oli aika voittoisa. Kaikkien pettymysten jälkeen voitto ja Conan oli nurkan takana!

Kun pääsimme studion sisään, edelliseltä päivältä tuttu assistentti kuiskasi handsfreehen "The Finns just came in" (= suomalaiset tulivat juuri). Iiiiiik!! Silloin muljahti mahassa, meidät niin muistetaan ja tiedetään! Kun noustiin portaat ylös, oli meitä vastassa mukava nainen, joka pyysi meitä seuraamaan häntä. Muut ihmiset meidän jälkeen jatkoivat kulkuaan samaa rataa ja meidät suomalaiset kuljetettiin TADAA toiseen riviin suoraan Conanin silmien eteen!! Paikat oli varattuna meille erikseen ja rajattu maalarinteipillä. Studio näytti muuten omaan silmään paljon paljon pienemmältä kuin telkkarissa. Näin ne kamerat hämää! Ne kaikki 7 kameraa.

Istuttuamme alas, meistä tultiin ottamaan ryhmäkuva, joka ilmeisesti ladataan myöhemmin nettisivuille www.teamcoco.com

Eräs työntekijä kävi vinkkaamassa, että Conan saattaisi tulla moikkaamaan yleisöä, mutta sitä ei tapahtunut. Se ei kyllä itseäni harmita yhtään, sillä kaikki mitä tapahtui oli niin uskomatonta, etten usko sen tapahtuneen vieläkään.

Kun bändi saapui, he huomasivat heti meidän suomenliput ja vilkuttelivat meille. Jossain vaiheessa eräs työntekijä toi meille Conan-tarrat ja plektrat. Hienot matkamuistot!

Meitä näkyy jaksossa paljon, katsoimme sen jo telkusta. Ja kun naihoitus oli (liian) nopeasti ohi, kysyi Conan, että haittaisiko meitä, jos kuvattas vähän torstain jaksoa samalla. Ne kuvauksethan oli alunperin peruuntunu, osa oli kuvattu jo ja osaa ei. Emme tietenkään panneet pahaksemme ja PÄÄSTIIN KAHTEEN JAKSOON!! Iiiiik!! Ensin missattiin kahdet liput ja sitten pääsimme kahteen jaksoon. Eli 27. ja 28.6. jaksot, niissä Suomi loistaa!

Ja jotta kaikki olisi tuntunut vielä uskomattomammalta, ystävälliset työntekijät kysyivät haluisimmeko kuvan itsestämme studiossa. Kamerat oli takavarikoitu, mutta iPodini toimi kamerana ja niin saimme vielä ryhmäkuvan Conanin pöydän takaa. Sen linkitän vain facebookiin ystävien nähtäväksi. Kuvassa minä pidän Conanin lyijykynää ja olemme kaikki kerääntyneet pöydän taakse. Yksi meistä istuu Conanin ja yksi vieraan tuolissa. Lopuksi vielä istahdimme kaikki Conanin tuoliin ja sitten lähdimme Hangon kekseinä pois. Ihmeellinen ja epätodellinen päivä!

Nukkumaan on pakko mennä, että jaksaa huomenna Disneyssä. Olo on NIIN epätodellinen. Tää matka on ollut aivan uskomaton! WOHOU!!

Forest Lawn

Ei ole paljon sanoja.

Hautausmaa oli kaunis, äärettömän kaunis paikka. Faneja oli kerääntynyt paljon ja kukkia ja kortteja oli suunnattomat määrät.

Michaelin isä, Joe Jackson, käväisi myös paikalla. Siitäkin olen aika sanaton: hänestä voidaan olla montaa mieltä enkä itsekään aina ole suhtautunut häneen kovin myötämielisesti, mutta hän on menettänyt lapsensa. En osaa kuvitella sitä surun määrää. Kenenkään ei pitäisi joutua kokemaan sitä.

Oli tärkeää saada olla siellä muiden rakkaiden fanitovereiden kanssa. Yhdessä jaksoi paremmin.

Ehkä tämä on uuden alku, käännekohta surulle. Ehkä tämän jälkeen voi päästää irti, en kokonaan Michaelista, mutta siitä sydäntä raastavasta surusta ja pettymyksestä.

Michael tulee aina säilymään sydämessäni omalla spesiaalilla paikallaan. Nyt pääsin vihdoin hänen luokseen lähes koko elämän mittaisen odotuksen jälkeen. Tyhjä, sanaton ja epätodellinen olo.

Thriller & Beat It

Eilen käytiin katsastamassa downtownin puolella kyseisten musavideoiden kuvauspaikkoja. Latailen kuvia jossain järjestyksessä, kun iPod sekottaa ne varmaan kumminkin. Bongailkaa oikeat kuvat.

Eli Thriller talo nähtiin, johon Ola Ray juoksee musavideon lopussa zombeja karkuun.

Thriller alley jossa videon tanssikohtaus on kuvattu.

Beat It musavideon paikoista uskalsin kuvata vain warehousea, jonka sisällä tanssikohtaus on kuvattu. Muut paikat sijaitsivat niin levottomalla alueella, että itse jäin parin matkalaisen kanssa autoon lukkojen taakse odottamaan, kun muut rohkeat käväisivät hedelmäkaupassa, jonka sisällä oli kuvattu Beat Itin biljardisalikohtaus, ostamassa kaikille banaanit.

Illalla kävimme vielä yhdessä illallisella muiden fanien kanssa ja sen jälkeen oli vuorossa This Is It -leffanäytös, joka nostatti tunteita pintaan. Täällä sitä nyt ollaan ja syykin on selvä. Ja se syy on tämä päivä: 25.6.

Tänään lähdetään muutaman tunnin päästä Forest Lawnille Michaelin luo. Sinne kuulemma saapuu klo 14 pari Jacksonsia (jännittää ketä ne on) ja klo 14.26 päästetään ilmaan perhosparvi.

Voimia kaikille MJ-faneille siellä kotona Suomessa: teillä päivä on jo melkein ohi, meillä vasta alussa.

Universal Studios

Huoh! Nyt on taas nähty ja koettu elämyksiä kerrakseen. Oli 3D, 4D, muumiot, vesiroiskeet ja vaikka sun mitä. Parhaiten jäi mieleen The Simpsons 3D jossa lenneltiin Sprinfieldin yllä, tietysti studiokierros kokonaisuutena mutta etenkin King Kongin ja tyranosaurusten tappelut jotka kiljututti ja samalla herkistytti. Ihan absurdi tilanne, mutta oli niin siisti kokemus, että melkeen itkin :D

Kuvia en ottanut kun keskityin niin kovasta elämyksiin (ja ajoittain erään "sfinskin" rintalihaksiin;)

On se hieno paikka, suosittelen!

Huomenna haetaan auto ja on taas koko päivä Michaelingia, vaikka ei aiheelta ole tänäänkään välttynyt ;) Universalilla pyöri muitakin faneja ja noh ainahan se meillä on mielessä... Siis Michael :)

Hyvää yötä!

Ensimmäinen päivä

Huhhuh... Paljon on nähty, mutta kauan on valvottukin. Jos oikein laskin niin 20 tuntia.

Ensimmäinen kohde oli Julien's auction, jossa päästiin ihastelemaan ja vähän hiplaamaankin MJ-kamoja, joiden lisäksi siellä oli myös Elvis-kamaakin näytillä ja paljon muuta.

Tippahan siellä tuli linssiin, kun tuota punaista takkia selästä silittelin ja kuvittelin Michaelin sinne sisälle. (Tällä iPod blogger-sovelluksella ei pysty lataamaan kuvia tekstin väliin joten ne on tuolla alla pötkössä).

Näimmepä myös Thriller-naamarin History-kiertueelta ym ym ja yllätysmomenttina vain meitä varten takahuoneesta haettiin näytille Michaelin signeeraama Beat it -takki (ei musavideosta vaan joltain kiertueelta).

Työntekijät olivat supermukavia ja kun vielä vetäistiin Thriller yleisölle niin lahjahanat aukesi ja saatiin limpparia, suklaata ja huutokauppakatalogeja (jotain "vain 100 dollarin arvoisia lehtisiä";) Eli hymy oli herkässä tytöillä sieltä lähtiessä.

Sieltä päästyä lähdimme kiertelemään Walk of Famea. Bongailimme tähtiä ja MJ-aarteita ja muutamaan mukavaan tyyppiin törmättiin, jotka kertoilivat MJ-kokemuksistaan. Pepsin Michael-tölkit haettiin välillä matkajuomisiksi ja näin jatkettiin iltaan asti. Välillä posetettiin seinämaalauksen alla.

Illalla vielä nappasin lähimarketista mukaani Details-lehden Adam Levine kannessa. Että tällanen päivä.

Huomenna vuorossa Universal!

P.S. Kuvat taisi latautua ihan pmaan järjestykseensä, mutta bongailkaa sieltä.

Los Angeles lähestyy...

Pian on kauan odotettu matka käsillä. Fiilikset vaan eivät ole ihan kohdillaan. Kahdestakin syystä:

a) Matkalla on tietysti surullinen kaiku; kyseessähän on Michael Jackson-matka, eli käymme hänen haudallaan kuolinpäivänä ja muistelemme häntä muutenkin fanien kanssa.

b) Tänään tuli tieto, että se itselleni todella tärkeä Conan on peruttu. Vielä eilen viestittelin heidän kanssaan lippuasioista eikä ollut mitään peruutuksen makua ilmassa ja sitten seuraavana päivänä tuli tieto, että show on peruutettu. Eikä mitään selityksiä. Itse olisin kovasti tarvinnut sen ilopilkun tälle matkalle, sillä siellä olisin saanut hetkeksi ajatukset pois johonkin iloisempaan. En sano sitä, etteikö meillä olisi Michael-kohteissa myös mukavaa, on varmasti, mutta niiden ympärillä leijuu vain aina se tieto siitä, että Michaelia ei enää ole ja se satutti jo silloin 3 vuotta sitten ja se sattuu vielä tänäkin päivänä. Ja nyt kun Conankin peruuntui, kun sitä ehti jo odottaa niin kovasti, on fiilikset tällä hetkellä todella maassa ja olo voimaton. Ja väkisinkin tulee mieleen se kolmen vuoden takainen pettymys...

Matkaohjelma on kuitenkin jo kasassa ja joka päivälle riittää tekemistä. Olemme vuokranneet myös auton, jolla kiertelemme aika paljon nähtävyyksiä, sillä julkisilla saattaa aikaa tuhraantua ihan liikaa, etenkin kun metro- ja bussilinjat eivät vedä vertoja esim. Lontoon linjastoille. Sää näyttäisi olevan koko ajan aurinkoista, niin kuin odottaa voi, ja lämpötilakin pyörii siinä 24-28 asteen tienoilla. Yöllä lämpötila saattaa pudota kymmenisen astetta, joten pitkähihaisiakin on varattu mukaan. Autossa ja yleensäkin sisätiloissa on aina myös tehokas ilmastointi, joten jotain pitkähihaista saattaa haluta vetäistä päälle, kun pidempään sisällä oleskelee.

Matkalaukun kanssa meinasi tulla vielä ylimääräisiä sydämentykytyksiä. Onneksi varmistin asian ja huomasin, että vuoden 2007 USA-matkalle hankkimani Samsonite on muutaman sentin kokomääräyksiä liian iso. Olen nyt pari päivää käynyt juupas-eipäs-kamppailua mielessäni ja kallistuin siihen, että vaikka se luultavasti menisikin tuurilla tarkastuksista läpi, niin en kuitenkaan mielellään ota sitä monen sadan euron riskiä, että joudun siitä sakkoja maksamaan. Mennään siis miesystävän laukulla, joka juuri mahtuu kokorajoituksiin. Googlasin ja löysin tiedon, että 1.9.2010 nämä uudet kokorajoitukset ovat astuneet voimaan ja toisin sanoen kallis, hieno laukkuni, joka on käynyt vain kolmella matkalla, on loppuelämäkseen tarpeeton. Ehkäpä joskus vielä kokeilen mennä sillä jonnekin, mutta tälle matkalle en nyt ala riskeeraamaan.

Matkaohjelmamme on aika tiivis, joten illalla hotellille päästyä sänky saattaa vetää äkkiä puoleensa, mutta tarkoituksena olisi jaksaa päivitellä blogiakin matkan aikana kuvien kera. Toivottavasti siihen on iltaisin aikaa ja voimia.

Matkaohjelmamme näyttää tältä:

To 21.6.
Lento lähtee Helsinki-Vantaalta iltapäivällä kahden aikaan. Saavumme LAX:lle klo 20.30 paikallista aikaa yhteensä 13 tunnin ja 50 minuutin lentojen jälkeen. Vaihdamme konetta kerran Chicagossa, joten päivälle kertyy pituutta ihan riittävästi.

Pe 22.6.
Hollywood Boulevardilla kiertelyä, shoppailua ja nähtävyyksien bongausta. Jossain välissä käymme Beverly Hillsissä Julien's Auction tavaroiden näyttelyssä katsomassa ja mahdollisesti hiplaamassa tämän vuoden huutokaupan MJ-tavaroita. Illalla olisi luvassa MJ-karaokea, mutta kun meillä ei vielä ole autoa, en tiedä miten sinne pääseminen onnistuu.

La 23.6.
Koko päivä menee Universal studioilla. Illalla järjestettäisiin jossain päin Losia Thriller-flash mob, mutta siihen emme taida ehtiä. Katsotaan se sitten myöhemmin videolta.

Su 24.6.
Shoppailua
Klo 19 Mel's Diner tai Hard Rock Cafen MJ-fanien yhteinen illallinen
klo 22 Michael Jackson's THIS IS IT elokuva ArcLight-elokuvateatterissa

Ma 25.6. Michaelin kuolinpäivä
Osa porukasta käy aamulla Thriller-studiokierroksella, mutta muuten koko päivä on varattu Michaelin haudalla käymiseen Forest Lawnilla, jonne suuntaamme askeleemme puolilta päivin. Loppupäivä menköön omalla painollaan, kun ei tiedä edes fiiliksistä. Paikalliset fanit ovat kyllä keksineet ohjelmaa loppuiltapäiväksi, mutta katsotaan sitten paikan päällä jaksetaanko lähteä minnekään.

Vuodesta 2010 on ollut käynnissä One rose for Michael Jackson -ruusujen keräyskamppanja Michaelin haudalle. Tänä vuonna ruusuja kerättiin ennätykselliset yli 10 000, joita pääsemme paikan päälle ihastelemaan. Varmaan uskomaton kukkameri! Itse en tänä vuonna osallistunut keräykseen, kun vien oman ruusuni paikan päälle.

Ti 26.6.
Koko päivä varattu MJ-nähtävyyksillä kiertelemiseen: käydään katsomassa mm. Thriller ja Beat It -musavideoiden kuvauspaikkoja.
Paikalliset fanit ovat järjestäneet keilailuillan, mutta saas nähdä ehditäänkö sinne. Mukavaahan se olisi.

Tiistai on myös Maroon 5:n uuden Overexposed-albumin julkaisupäivä. Se pitää tietysti käydä jossain välissä ostamassa.

Ke 27.6.
Koko päivä varattu Disneylandissa olemiseen, jossa järjestetään jo kolmatta kertaa Global MJ Disney Day eli MJ-fanit kokoontuvat sinne yhdessä ja viettävät aikaa keskenään. Käydään katsomassa myös Michaelin 3D-elokuva Captain EO, jonka näimme jo osittain samalla porukalla Pariisissa 2010. Meillä on lippu kahteen Disney-puistoon, jotka sijaitsevat vierekkäin.

To 28.6.
Conanin kuvasten piti olla tänä päivänä, mutta ilmeisesti kiertelemme silloin jotain MJ-nähtävyyksiä.
Jos illalla ehdimme, menemme rullaluistelemaan paikallisten fanien järjestämään rullaluistelutapahtumaan.

Pe 29.6.
Olemme varanneet koko päivän käydäksemme päiväretkellä yli 200 kilometrin päässä Los Angelesista sijaitsevalla Neverland-tilalla, jossa Michael asui monia vuosia. Kaupunki on nimeltään Los Olivos ja siellä kiertelemme varmaan muutenkin päivän aikana.

La 30.6.
Viimeinen kokonainen matkapäivä. Päivälle on varattuna vielä viimeinen Forest Lawnilla käynti, sillä ilmeisesti kuolinpäivänä ei saata päästä ihan Michaelin mausoleumin ovelle asti ja muutenkin silloin paikalla on paljon enemmän ihmisiä, joten ehkäpä saamme rauhassa käydä hyvästit jättämässä vielä viimeisen kerran, kun sen takiahan sinne lähdetään. Jotain muutakin varmasti ehditään, mutta se selvinnee paikan päällä.

Su 1.7.
Lento kohti Suomea lähtee klo 8.15 paikallista aikaa. Suomessa olemme seuraavan vuorokauden puolella klo 8.30.

Kaikki pääsyliput, lentoliput, passi ja muut dokumentit on jo varattuna mukaan. Stockmannilta kahmaisin 8 pussia ilmaisia näytteitä aurinkorasvaa. iPod, kajarit ja pattereita niihin varattuna mukaan musan kuuntelua ja fiilistelyä varten. Laturit ja adapterit on valmiina. Vaatteitakin on ja lisää ostetaan sieltä. Kaikki on lähes tulkoon valmiina... olenko itse?