Huh mitä vauhtia aika rientää! Viimeisestä postauksesta on yli kuukausi ja siinä ajassa vuosi on vaihtunut ja pian jo vuoden ensimmäinen kuukausikin on takana.
Joulut ja uudet vuodet meni kuin huomaamatta enkä päässyt oikein virittäytymään joulun tunnelmaan lumettomuuden takia. Mutta onneksi se lumikin vihdoin tuli ja nyt on saatu nauttia siitä ja kunnon pakkasista. Vielä viime aikoina kun aurinkokin on näyttäytynyt niin tämähän tuntuu kunnon talvelta. Puut ovat olleet paksussa huurakerroksessa ja välillä lumi kimaltelee auringon/kuun valossa kuin glitter, ihanan kaunista!!
Joulukuisesta Boyzone-reissusta tein kuvakirjan, jonka kannessa komeilee yhteiskuva poikien kanssa (samainen kuva koristaa tietokoneen ja iPodin ruutua sekä on facebookin profiilikuvana). Alkuvuodesta sain joulukuisen konsertin kahdella cd:llä (jota en ole vielä ehtinyt kuunnella yhtään, apuva!!). Eniten odotin kuitenkin mukana tulevaa dvd:tä vuoden 2011 Boyzone-keikaltani. Heti dvd:n saavuttua selasin sen chaptereittäin nopeasti läpi ja bongailin itseäni yleisössä ja KYLLÄHÄN MIE SIELLÄ USEAMPAAN OTTEESEEN VILAHDAN SUOMENLIPPUNI KANSSA!! JEEEEEE!! Vähänkö siistii!! Koska arki-illat rullaavat tasaisen tappaavaa tahtia eteenpäin ja viikonloppuisinkin on ollut taas melko paljon ohjelmaa, ei ole löytynyt sopivaa aikaa istua kunnolla alas konserttia katsomaan, mutta sekin aika pitää vielä järjestää tässä keväällä.
Elvis- ja MJ-fanien kanssa on tullut jo istuttua pari viikonloppua tämän vuoden puolella ja viime viikonlopun nautin äitin ja iskän seurasta täällä meillä. Äiti innostui ostamaan minulle kaulaliinalangat, joista neulon tällä hetkellä paksuilla puikoilla itselleni muhkeaa kaulahuivia. Aluksi ajattelin tehdä kaulahuivin hupulla, mutta äidin isoa tuubihuivia kokeillessa tajusin, että senhän voi kivasti vetäistä pään suojaksi, joten sellainen teen. Yhdet säärystimetkin sain tänä vuonna jo tehtyä, jotka tosin levähtivät muodottomaksi ensimmäisellä pitokerralla. Muutenkin olen innostunut taas neulomisesta enemmän, suunnittelen jo mitä kaikkea kivaa voisi tehdä itse, mutta ensin pitää saada enemmän näppituntumaa ja kokemusta kaikilla helpoilla jutuilla. Kaapissa odottaisi myös pari askartelu- ja tuunausjuttua, kunhan vaan saisi ompelukoneen ja liimapullon kaivettua esiin.
Ensimmäinen osa allergiatesteistä on myös takana. Siinä testattiin perusjutut eli eläimet, siitepölyt, kasvikset ja hedelmät. Ei mitään uutta niissä. Eniten odotan muutaman viikon päästä olevia testejä, joissa tarkistetaan erilaiset kemikaalit. Toivon, etten olisi allerginen akryyleille, jotta voisin jatkaa vesipohjaisilla kynsilakoilla lakkaamista. Kauheat vieroitusoireet!! Tosin olen jo päättänyt, että vaikka olisinkin allerginen, niin joskus silloin tällöin aion kyllä lakata kynteni niillä edes yhdeksi illaksi, jos reaktiona ei ole välitön silmien kuivuminen. Häihin on ainakin saatava kauniit kynnet tavalla tai toisella. Lääkäri tosin ei ollut täysin varma, että silmien ja kyynärtaipeiteni ihottuma olisi nimenomaan allergiaa. Hän perusteli asiaa jollain lääkäri-jargonilla, jota en tietenkään enää muista, mutta kyseessä voisi olla vain joku muu reaktio, joka sitten on vaan äitynyt pahemmaksi, koska iho on ollut niin kauan rikki. Asia ehkä selvinnee helmikuun lopulla. Lääkäri onneksi kirjoitti vahvaa kortisonia, jolla olen saanut nyt silmäluomeni sekä kyynärtaipeeni parannettua. Ah! Osaa taas arvostaa sitä pientä asiaa, että on terve iho eikä koko ajan kutise.
Kevättä eteenpäin mennään häähumussa. Parin viikon päästä käydään Tampere-talossa häämessuilla. Sormusmallia suunnittelin jo viime viikonloppuna eräässä liikkeessä, jossa voitaisiin tehdä suunnitelmien mukainen sormus. Tiimarin viimeisistä aleista hain vähän hääaskartelutarvikkeita ja hääpuvun muokkausta varten olen etsinyt tietoja korjausompelijasta. Kampaajalla pitäisi käydä hiusten latvat pätkimässä siistimpään kuntoon ja vähän suunnitella kampausta. Uudet silmälasitkin olisi kiva saada, mutta kun vanhoilla pärjää vielä hyvin, niin en ole ihan varma viitinkö repiä sitä rahaa budjetista. Tekemistä ja laittamista kyllä riittää, mutta vielä ei ole oikein osannut aloittaa mitään. Kyllä tässä vielä ehtii... vielä...
