Vasemmalla on pussillinen CocoVin Opti-MSM rikkijauhetta. Ensimmäisenä irvistin tämän nähtyäni ("hyi, on varmaan pahaa") ja mieleen tuli vain huonoa pieruhuumoria rikkikaasuista ja räjähdysherkkyydestä (etenkin kun pussin kyljessä kehotettiin aloittamaan rikin käyttö varovasti, jotta välttää löysän vatsan). Ruohonjuuren nettisivuilla kuvaillaan tuotetta näin:
Hyväksi iholle, nivelille ja lihaksille.
Opti-MSM on CocoVi Premium-sarjan tuote, joka on maailman puhtainta MSM-jauhetta. MSM eli metyylisulfonyylimetaani on rikkiyhdiste, jota esiintyy kehossamme luontaisesti. MSM-jauhe soveltuu erityisen hyvin ihon kunnosta kiinnostuneille ja liikkuvuutta vaativien urheilulajien harrastajille.
Ennen kuin uskalsin kokeilla, etsin vähän tietoa ja käyttäjäkokemuksia netistä. En nyt varsinaisesti tiedä olisiko rikkijauheesta apua minulle, mutta ehkäpä se voisi auttaa lisääntyviin finneihin ja jatkuviin suonenvetoihin. Tosin googlaillessani löysin paljon tietoa rikkijauheen käytöstä fibromyalgian hoidossa ja itsekin tunnen yhden tätä sairastavan, joten vinkkasin hänelle, että pussillinen rikkijauhetta joutaisi testiin. Mukava yllätys oli, että rikki ei veteen sekoitettuna maistu ollenkaan pahalle. Tai siis ainakaan se pieni, puolen teelusikallisen annos millä oli syytä aloittaa.
Keskimmäinen tuote on kolmen kanelin tee, joka maistuu ihanasti joulupuurolle. Kofeiinittomana sopii parhaiten lämmittäväksi iltateeksi, aamupalalla ruisleivän kanssa se ei oikein uponnut. Vivid vihreäteejuoma taas ei sytyttänyt yhtään. Sain juotua irvistellen ehkä puoli purkillista kylmää ja kitkerää vihreää teetä ja loput meni viemäriin. En ole oikein superfoodien fani, kaikki liian terveellinen maistuu yleensä vaan pahalta ja niin tässäkin tapauksessa.
Samalla reissulla, kun hain voittopussini Ruohonjuuresta, käväisimme työkavereiden kanssa ohi mennen Seele-kaupassa (sama kauppa josta ostin alkuvuodesta tämän mekon). Puotihan on täynnä ihania tuotteita ja tälläkään kertaa en päässyt ulos tyhjin käsin. Mukaani tarttui jo pitkään harkinnassa ollut Globe Hopen Ritariperho-kaulakoru.
Globe Hopella ei valitettavasti kovin montaa erilaista vinyylilevyistä tehtyä korumallia ole. Valaskorvikset eivät oikein ole minun juttuni, mutta tähän Ritariperhoon olen kiinnittänyt huomiota jo aikaisemmin. Usein olen törmännyt kokomustaan perhoseen, mutta eihän siitä oikein edes saa selvää mitä materiaalia se on. Joskus olen törmännyt perhosiin, missä LP-levyn keskiötä on näkyvissä, jolloin sen taas heti tunnistaa vinyylistä leikatuksi. Keskiö on kuitenkin ollut joko punainen tai oranssi ja se on sitten jäänyt ostamatta. Tällä kertaa tein siis todellisen löydön, kun pöydällä kokomustan perhosen vieressä oli tämä aarre, lempivärilläni violetilla höystettynä. En ole kovin hyvä asusteiden käyttäjä, unohdan lähes joka aamu laittaa korviksetkin, mutta jos tämä aina silloin tällöin kaulalle eksyisi.
