22.10.2014

Tää yö nyt ollaan vaan ja tuunaillaan...

Parhaat ideat syntyy juuri sillä hetkellä, kun niitä vähiten odotat... tai kun sinulla olisi niihin vähiten aikaa. Näin kävi eräs syyskuinen ilta, kun innostuin tuunailemaan vielä melko myöhään. Onneksi kyseessä oli viikonloppu, niin pystyin kaivamaan ompelukoneen vielä esiin.

Huomasin erään kirpparilta jo aikoinaan ostetun villapaidan kauluksen alkavan jälleen ratkeilla liitoksistaan. Olin sitä jo kerran paikkaillut, sillä pidin villapaidasta niin kovasti, mutta nyt en olisi enää millään jaksanut kaivaa neulaa ja lankaa sitä varten... mutta ompelukoneen jaksoin kuitenkin kaivaa, nimittäin keksin, että minäpä teen tuosta sellaisen hameen mitä jo kerran Lindexin ikkunassa himoitsin: harmaa trikoohame, joka oli sivusaumoistaan rypytetty. Siis eikun tuumasta toimeen ja villapaita saksien alle. Tuunausprojekti sai niin vauhdikkaan alun, etten ehtinyt kuvata paitaa kokonaisena, tässä se siis jo katkaisemisen jälkeen.

Huomioi kuvausalustana Anttilasta
ostettu King of Pop -matto.

Villapaidan resorihelma kääntyi kaksinkerroin kätkien sisäänsä leveämmän kuminauhan (kiitos miehen edesmenneen äidin ompelutarvikevaraston) ja paidan helmaa jätin aluksi tarkoituksella pitkäksi sillä yritin tehdä kapealla kuminauhalla rypytykset hameen sivusaumoihin. Eihän se näillä ompelijan taidoilla tietenkään onnistunut haluamallani tavalla, joten lyhensin ja kavensin helmaa, jotta sain lisää istuvuutta. Hihoista tein säärystimet vain leikkaamalla ne irti ja ompelemalla katkaistun reunan siistiksi. Poolokauluksessa olleet napit siirsin säärystimiin koristeiksi. Villapaidasta jäi roskikseen vain tiukka poolokaulus, jolle en jaksanut enää keksiä käyttöä. Jos minulla olisi lapsi, olisin varmasti antanut sen hänelle kauluriksi, mutta näin silmälasipäisenä ihmisenä sen kaulaan pujottaminen oli aina niin vaikeaa ja silmälasit lenteli siinä touhussa, joten roskiin sai mennä.


Hameesta tuli erittäin kiva, vaikka se ohuelle villakankaalle tyypillisellä tavalla jo levähtikin vähän ensimmäisellä käyttökerralla, mutta luultavasti seuraavassa pesussa se menee taas hivenen kasaan. Hameen olen todennut erittäin käteväksi syksyn balettitunteja aloittaessa. Sen alle kun saa jättää mustat legginsit, joten tunnille juostessa ei tarvitse ottaa kuin hameen pois ja on valmis!

Toinen saman illan tuunaus oli eräästä Elvis-paidasta. T-paidan ostin vuoden 2007 Amerikan reissulta Memphisistä, kuvassa kyseisen vuoden Elvis-viikon tunnus. Paitaa en ole pitäny piiiiitkiin aikoihin ja nyt se saikin uuden elämän tanssikenkäpussukkana.

Pahoittelen tahatonta keskisormen näyttöä.

Sulkumekanismin tein kierrätetystä narusta ja liu'utuslukosta (tai en mie tiiä sen oikeeta nimee, siis se mitä painetaan ja vedetään pitkin narua). Näin uudet jazztossut saivat arvoisensa pussukan ja lyrical dance -tanssitunteja odottelemaan vain!

Ja lopuksi vinkkinä, että pientä uudistusta on tulossa blogiin jos ei jo tämän vuoden puolella niin heti alkuvuodesta ja tarkoituksena on aloittaa myös toinen blogi, mutta siitä lisää tuonnempana.