24.5.2013

Konserttikokemuksia: Sami Pitkämö ja Rajaton

Tampere-talosta on tänä keväänä tullut melkein jo toinen kotimme miesystäväni kanssa. On nimittäin kerran jos toinenkin käyty siellä penkkejä kuluttamassa ja kylttyyriä nauttimassa.

Svengaavaa vappua vietimme Tampereen Musiikkiakatemian Big Bandin säestyksellä. Musiikkiakatemian nuorista koostuva orkesteri, laulajat ja tanssijat olivat oikein mallikelpoisia ja lupaavia nuoria, mutta kyllä pisimmän korren veti solistina toiminut Sami Pitkämö, Suomen Frank Sinatra. Ääni on kuin hunajaa, joka vain valuu korvista sisään ihanasti soljuvana. Nam!

Samin ensialbumin, Lauluja rakkaudesta ja vähän muustakin, hankimme miesystäväni kanssa heti sen ilmestyttyä ja onpahan siihen myöhemmin saatu omistuskirjoitus, kuten niin moneen muuhunkin suomalaisen artistin levyyn meidän levyhyllyssä. Vappukonsertti koostui pääosin Frank Sinatran tunnetuiksi tekemistä kappaleista, mutta lauloipa Sami yhden oman kappaleensakin. Onneksi, sillä tuo kyseinen albumikin sisältää useammankin Pitkämön oman huipputekeleen. "Sinulle lauluni teen" on yksi näistä mestariteoksista, joka soi myös vappuna. Suosittelen kuuntelemaan tuosta linkistä! :)

Rajattoman laulantaa olen saanut kuulla toukokuussa kahteen kertaan. Ensin lastenlaulujen muodossa ja sitten Queen-hittejä Tampereen Filharmonian säestyksellä.

Suomen lasten lauluja -konsertista innostuin viime jouluna Rajattoman joulukonsertissa, kun he esittivät tämän seuraavan kappaleen musiikkivideolla varustettuna. Kappaleen "Minä ratsastan" on yhden rajattoman, Soila Sariolan, käsialaa (joka valitettavasti itse ei ollut lastenlaulukonsertissa paikassa, vaan tuuraaja hoiti hänen osuudet). Kappale oli niin mukaansatempaava ja iloinen, että vain sen takia halusin viedä myös miesystäväni kuuntelemaan lastenlaulukonserttia (eikä ees otettu naapurin lapsia esiliinaksi mukaan). Osa kappaleista oli vanhoja tuttuja ja kyynelhanatkin aukesivat pariin otteeseen. Miesystävän heikko kohta on "Päivänsäde ja Menninkäinen" ja oman lapsuuteni lempilaulu "Etkö ymmärrä" on erityisen rakas. Olimme ehkä ainoa pariskunta ilman lapsia konsertissa, mutta eihän tuonne ikärajaa tuntunut olevan.;)


Rajaton on tehnyt kahden kestosuosikin tribuuttilevyt Lahden Sinfoniaorkesterin kanssa: ABBA ja Queen. Rajattoman nettisivuilta sattumalta bongasin, että ulkomaille painottuvan kiertueensa lomassa, ehtivät he myös tulla Tampereelle Queeniä laulaa luikauttamaan. SINNE! Olin vähän myöhässä lippujen oston suhteen ja piippuhyllyn paikat oli ainoat jäljellä olevat. Pidin lippuja kuitenkin pari viikkoa jemmassa ja vielä yhden extraviikon päälle mahataudin takia ja kappas, sitten lippujen lunastusvaiheessa kysäisin parempia paikkoja niin niitähän löytyi. Ihan jopa eturivistä! Helsingistä tuli kolme ystäväämme mukaan konserttiin ja kaksi heistä sai nauttia konsertista "vähän huonommilta" kolmannen penkkirivin paikoilta aivan keskeltä. Kannatti siis odottaa ja jemmailla lippuja. ;)

Noh. Mitä siitä konsertista nyt voi sanoa? Ehkä puen ajatukseni Frendit tv-sarjan Joeyn sanoihin, kun hän söi Rachelin tekemää kerma-jauhelihakakkua: Filharmonia: good, Rajaton: good, Queen: really good. Eli kaikki elementit natsasi. Melko takki tyhjänä sieltä konsertista lähti. Rajaton ja orkesteri kaikkensa antaneena ja yleisö kaikkensa saaneena.

Itse heiluin tuolissa kuin Elastinen konsanaan, naama leveässä hymyssä ja eteen taakse heiluen. Välillä oli pakko puristaa käsiä yhteen rystyset valkoisina, kun ei vaan kehdannut laulaa mukana, mutta kun oli niin huippua. Välillä havahduin väänteleväni naamaani laulajan tunnetilojen mukana (mahtoi olla naurettavan näköistä lavalta katsottuna, toivottavasti kukaan ei ehtinyt seurata) ja vierustoverin kurkku oli käheänä äänettömästi mukana laulamisesta. Oli aivan huippua. En pysty tämän paremmin sanoiksi pukemaan. Menkää itse ja kokekaa se. Vielä kun kokonaisen ABBA-konsertin näkisi Rajattomalta, niin sitten voisi jo kohta sanoa nähneensä kaiken. Upeaa!

Pistän vielä lopuksi a cappella version Under Pressuresta. Sinforiaorkesteri -versioita on turha kuunnella youtubesta eikä a cappellakaan pääse oikeuksiinsa näissä yhtä hyvin kuin livenä. Menkää ihmiset kuuntelemaan Rajatonta! Mukavaa päivää kaikille!