Yhdeksän vuoden seurustelun ja vajaan kolmen kihlavuoden jälkeen sanoimme vihdoin mieheni kanssa toisillemme "tahdon" Tampereen Aleksanterin kirkossa lauantaina 12.7.2014. Häämme olivat vahvasti musiikkiteemaiset aina kutsukorteista lähtien. Isäni saattoi minut alttarille Michael Jacksonin Will You Be There -kappaleen urkuversion tahtiin. Olin toimittanut kanttorille nuotit ja kertonut mitä kohtia erityisesti haluan kuulla, mutta itse häämarssiversion kuulimme vasta alttarille astellessa ja kanttori teki upeaa työtä.
![]() |
Valokuvaamo Raimo J. Niemi |
Hääpappimme oli meille alunperin tuntematon, mutta mikä parasta, meidän yllätykseksemme hän osoittautui myös Elvis-faniksi! Mikä yhteensattuma! Olemmehan miehen kanssa tavanneet toisemme Elviksen takia. Sanoinkin miehelleni papin tapaamisen jälkeen, että kyllä tässä nyt on kyse Suuremman johdatuksesta. Pappi piti hyvin kauniin ja koskettavan, mutta kuitenkin rennon juhlapuheen, jonka aikana viimeisetkin jännityksen rippeet kaikkosivat. Hän myös siteerasi erästä Elviksen kappaletta, Love Me, Love The Life I Lead.
If you're gonna love me, love the life I lead
Need the things I need, don't try to change me
If you're gonna take me, take me for what I am...
Need the things I need, don't try to change me
If you're gonna take me, take me for what I am...
(Jos aiot rakastaa minua, rakasta elämää jota johdan,
tarvitse niitä asioita, mitä minä tarvitsen, älä yritä muuttaa minua.
Jos aiot ottaa minut, ota sellaisena kuin olen...)
tarvitse niitä asioita, mitä minä tarvitsen, älä yritä muuttaa minua.
Jos aiot ottaa minut, ota sellaisena kuin olen...)
Kuva: A-L.V. |
Toinen kaasoistani luki Raamatusta tutun kohdan ensimmäisestä korinttilaiskirjeestä ja hänen veljensä yhdessä toisen kaasoni kanssa lauloivat meille Anna-Mari Kaskisen Minä Sinua Rakastan (Juha Tapion vähän erilainen versio kuunneltavissa tästä linkistä). Vielä viimeisenä lauloimme koko hääväki yhdessä virren 822 Suvivirren sävelellä. Vihkitilaisuus oli aivan meidän näköinen: täynnä onnenkyyneliä ja ilonpirskahduksia.
Kirkosta kävelimme ulos Melartinin Prinsessa Ruususen häämarssin tahdissa. Veljentyttöni hoitivat hienosti kaurojen jaon kirkon portailla. Kaurasateessa oli hienoa kävellä kohti upeaa hääautoamme: vuoden -59 Cadillac Fleetwood. Oli mahtavaa istua auton kyydissä ja ajella pitkin Hämeenpuistoa ja Hämeenkatua skumppaa siemaillen. Nautimme joka hetkestä. Moottorikin mörisi niin mahtavasti, että se resonoi penkeistä ja tuntui koko kehossa. Kaupungilla ihmiset ihastelivat autoamme, hymyilivät ja vilkuttelivat meille. Olo tuntui aika kuninkaalliselta.
![]() |
Kuva: S.S. |
Kuva: P.H. |
Hääpaikkana toimi Pyhäjärven rannalla Hatanpäällä sijaitseva Takon soutajien soutupaviljonki. Saimme ruhtinaalliset kaksi päivää aikaa siivota ja koristella tilaa yhdessä perheeni sekä kaasojen ja bestmanin kanssa. Hääpäivän aattoiltana oli kiva käydä päivän päälle juhlapaikan saunassa. Kotona olimmekin jo hyvissä ajoin, mutta nukkumaan pääsimme vähän klo 23 jälkeen, kunhan olimme ensin rupatelleet porukalla ja askarrelleet ruusukkeen hääauton päälle. Jännitys alkoi pikkuhiljaa hiipiä vatsanpohjaan, joten morsian sai yöllä nukuttua vain nelisen tuntia. Lähdin siis jo ajoissa hääpäivän aamuna kohti keskustaa ja Fixoria hääkampausta ja meikkiä varten. Yön hämärinä tunteina olin herännyt paniikissa tajutakseni, ettei meillä ole alkoholitonta alkumaljaa, joten päätin jättää viestiä asiasta keittiön pöydälle. Viesti säikäytti aamulla kaasoni, sillä se oli kirjoitettu punakynällä ja alkoi sanoilla "APUA APUA!". Mutta Pommacin osto hoitui aamusella ja kaikki saivat alkumaljansa.
Juhlien aattona aurinko paistoi kirkkaalta taivaalta. Itse juhlapäivänä oli pilvisempää. |
Juhlapäivän iltana auringonlaskua ja satunnaisia ohikulkijoita. Kuva: P.H. |
Koska ekologisuus ja kierrätys ovat lähellä sydäntäni, yritin mahdollisimman paljon säästää luontoa myös häitä valmistellessa. Löysin paljon koristeita kirppareilta. Ruokailutilan katossa roikkui vanhoista nuottipapereista tehtyjä viirejä, jotka saimme kierrätettynä ystäväni viime vuotisista häistä. Samoista vanhoista nuottipapereista askartelin itselleni hääkimpun ja mieheni rintapieleen vieheen. Eläviä kukkia häissämme ei ollut ollenkaan. Pöydät oli koristeltu silkkinauhoin, timantein ja kaason mieheltä saaduin cd-levyin ja kuten ehkä huomaatte, lempivärimme on violetti. Lähes kaikki koristeet ovat jo päässeet kiertoon ystävien ja tuntemattomien tuleviin häihin.
![]() |
Kuva S.S. |
Hääparin pöytä ja taustalla upea LP-levyseinä, jonka isäni ja mieheni askartelivat paikalleen. |
![]() |
Sulhasen punaviinipullo Kuva: L.V. |
![]() |
Morsiamen valkoviini oli Jackson Estate -merkkistä (klassikko jo meidän Michael Jackson -fanien kesken). Tässä kuvassa näkyy myös hääkimppuni. Kuva: R.V. |
Vieraskirjanamme toimi Fidalta löydetty vanha kansio, jonka päällystin ylijäämätapetilla ja nuoteilla. Pyysimme vieraitamme ikuistamaan itsensä polaroid-kuvin vieraskirjaamme. Polaroid-kameran löysin käytettynä netistä. Vieraskirjaa on tullut häiden jälkeen selailtua useampaan kertaan, niin mukavia kuvamuistoja vieraamme itsestään räpsivät. Loput ylijäämäkuvat otimme mukaan häämatkallemme ja nekin liitimme myöhemmin vieraskirjaan.
Hääpukuni löysin käytettynä netistä. Sitä tosin piti vähän lyhentää ja helman ylijäämäkankaasta sekä puvun pitseistä ompelija teki minulle upeat, irrotettavat olkaimet. Sukkanauhakin oli kierrätetty. Toisen veljeni häissä kahdeksan vuotta sitten minä nappasin hääkimpun ja mieheni sukkanauhan. Sukkanauha oli yllättäen vieläkin tallessa, joten se pääsi uudestaan kiertoon. Toivottavasti se tuo hyvää onnea jatkossakin.
Kaasot, bestman, äitini, veljeni ja muutamat ystävämme pitivät hienot ja liikuttavat puheet häissämme. Isäni lauloi Elviksen Love Me Tender -kappaleen suomeksi (Tunne hellin voimakkain) ja illalla tanssien aikana hän esitti vielä kaksi muuta kappaletta, Sait multa kukkaset toukokuun ja Tänään ruusut nää kukkii vain sulle. Myös toisen kaasoni veli yhdessä hyvän ystäväni miehen kanssa esittivät kitaroilla säestäen Jason Mrazin I'm Yours -kappaleen. Kaikki puheet ja esitykset olivat erittäin koskettavia ja haluamme mieheni kanssa kiittää vielä jokaista niistä!
Kakunkoristeena toimivat Mikki ja Minni -sirottimet toin Disneylandista vuoden 2012 Los Angelesin reissulla. |
Puheiden lisäksi toinen ohjelmanumero oli minun ja mieheni juontama häävisa, sillä olemme harrastaneet pubivisailua viimeiset viisi vuotta viikottain. Joukkueen nimeltä Voittajat nimi oli enne, he voittivat suvereenisti ja saivat palkinnoksi pullollisen kuohuvaa.
Visan jälkeen tanssilattia avautui takkahuoneessa. Diskon kattoon tein koristeita vanhoista cd-levyistä ja itse diskopallokin löytyi juhlapaikalta. DJ:n mukanaan tuomat värilliset spottivalot loivat lämpimän diskofiiliksen huoneeseen. Häätanssimme keinuimme Elviksen Love Letters -kappaleen tahtiin. Sen jälkeen tanssimme perheeni ja häävieraitten kanssa Olavi Virran Poskivalssin ja kolmanneksi häätanssiksi tanssimme Michael Jacksonin Thrillerin, johon siis osallistuivat kaikki Thrill The Worldissa mukana olleet ystäväni.
![]() |
Kuva: L.V. |
Vaikka viime kesänä oli koviakin hellepäiviä, niin onneksi hääpäivänämme lämpötilat olivat inhimillisellä tasolla. Vaikkakin tanssilattialla välillä hiki virtasikin, niin silti jaksoimme tanssia hiljaisuuteen asti. Välillä kävimme koko porukalla ulkona viilentymässä kimpun ja sukkanauhan heiton aikana. Vaikka juhlimmekin lähes kellon ympäri, niin silti hääpäivä oli ohi liian nopeasti ja tuntui ettei kenenkään vieraan kanssa ehtinyt kunnolla rupatella.
Hääyötä vietimme Tampereen keskustassa Sokos Hotel Villassa. Kaasot olivat käyneet koristelemassa huoneen ilmapalloin ja timantein. Pöydällä odotti lahjalaatikko tekstillä "hääyö eikä mitään tekemistä". Laatikossa oli kaikenlaista ajanvietettä: sudokuja, pelikortit, pantomiimitehtäviä. Hääyönä tosin emme vielä pelejä pelailleet, mutta ne ilostuttavat meitä jatkossa varmasti useinkin.
Villan sisätilat on remontoitu uuteen uskoon ihan vähän aikaa sitten ja nautimme kovasti hotellin kotoisasta hengestä. Hääparille hotelli tarjoaa kuohuvan lisäksi myös Tampereen mummon kammarin käsityöläisten kutomat villasukat.
Sormukseni teetätimme Tampereella Korus Desing -liikkeessä. Heidän Ruutu-sormuksensa löysi keskelle violetin safiirin.
Haluamme vielä kerran kiittää jokaista hääjuhlassa mukana ollutta, teitte päivästämme täydellisen! Kiitos kuuluu myös kaikille meitä muistaneille ja onnitelleille ystäville ja sukulaisille! Seuraavista linkeistä voit lukea häämatkastamme Las Vegasiin ja New Yorkiin.
Häämatka osa 1: Las Vegas
Häämatka osa 2: New York