Matkustan ympäri maailmaa: Lontoo

Lontoon tunnetuin maamerkki Big Ben uhkaavan sadepilven alla.
Tärkein matkatavara onkin sateenvarjo, sillä jossain vaiheessa reissua sataa kuitenkin.

Olen viimeisen viiden vuoden aikana vieraillut joka vuosi kerran Lontoossa ja kaupungista onkin tullut jo aika tuttu. Pääasiallinen syyni sinne matkustamiseen on ollut O2-areenalla järjestettävät konsertit/näyttelyt vaikka on siellä tullut joskus käytyä ihan ilman sen kummempaa syytä. Lontoossa kyllä riittää nähtävää: museoita, näyttelyitä, musikaaleja, konsertteja ja nähtävyyksiä. Ajattelin vähän kertoa omia kokemuksia kaupungista jos niistä olisi vaikka hyötyä muille matkailijoille.

On lentokenttäsi sitten Stansted, Luton, Gatwick tai Heathrow, niin halvinta ja helpointa on mielestäni ottaa National Express -bussi, jonka lippuja voi ostaa etukäteen netistä. Busseja kulkee useampi vuoro tunnissa ja matka kestää tunnista puoleentoista riippuen lentokentästä. Bussimatkan aikana on kiva katsella perinteistä englantilaista maisemaa ja lähiöitä. 

Maisemia bussin ikkunasta joulukuulta 2013.

Itse Lontoon keskikaupungin alueella halvinta ja helpointa on liikkua Oyster Cardilla, johon voi ladata joko päivälippuja tai rahaa. Kortilla pääset matkustamaan metroilla, lähijunilla ja busseilla. Kortti maksaa muutaman punnan, joten jos olet vakiovierailija Lontoossa, kannattaa siihen investoida. Itselläni on kotona niitä kaksin kappalein, joten jos joku tuttu on lähdössä Lontooseen, niin kysykää vaan miulta niitä lainaan. Kortteja on helppo ladata metroasemien itsepalveluautomaateissa kortilla tai käteisellä maksaen.

"Liikenne kuin Lontoossa". Kaupungilla liikkuu ihmisiä aina pilvin pimein. Autot ja bussit kaahaavat kaduilla ja hullut pyöräilijät siellä seassa samalla kun kadunylittäjät suihkivat päin punaisia. Väentungoksessa ei tosin tarvitse muihin ihmisiin törmäillä sillä kohteliaat englantilaiset väistävät jo viiden metrin päässä "sorrya" huikkaillen. Katuja ylittäessä täytyy pitää mielessä vasemmanpuoleinen liikenne.

Onneksi kadunylityspaikkoihin on merkitty muistutus kumpaan suuntaan vilkaista.
On muuten ollut tyhmä turisti kuvaamassa. Näin suomalaisen näkökulmasta tässä kehotuksessa
ei ole mitään ihmeellistä, olisi tietty voinut ottaa kuvan sieltä toiselta puolen tietä "look right" -tekstistä. DAA!

Metron käyttäminen on helppoa ja selkeää ja se onkin suosituin liikkumismuoto Lontoossa. Aamulla klo 9-10 aikaan sekä iltapäivällä klo 16-17 aikoihin ruuhkat ovat kovimmat ja ahtaanpaikankammoista saattaa ruveta heikottamaan täydessä metrossa. Ihmiset kiirehtivät töihin ja kotiin, joten muista siis vasemmanpuoleinen liikenne metrotunneleissakin, mutta rullaportaissa tulee seistä oikealla, jotta kiireisimmät voivat ohittaa sinut vasemmalta. Ole tarkkana metrosta poistuessasi, että Oyster Card tulee varmasti leimatuksi porteissa ettet mene ulos vain edellisen imussa, muuten kortista imaistaan 5 punnan sakko seuraavalla käyttökerralla (nimim. Muutaman kerran tämän kokenut). Jos taas sinulla ei ole kiire ja haluat nähdä maisemia, niin suosittelen nousemaan kaksikerroksisen bussin yläkerrokseen. Ja jos hyvä tuuri käy pääset aitiopaikalle ikkunan eteen. Tietysti jos tykkää kävelystä, niin rauhalliseen tahtiinkin kävellen ehtii jo päivässä nähdä ison osan kaupunkia. Parisen vuotta sitten ehdimme sunnuntaikävelyllä katsastaa valtaosan kaupungin itäosista.

Perinteinen punainen double-decker bussi ja London Undergroud juna, jossa kaikuu tuttu "mind the gap" -muistutus aina asemalle saavuttaessa, paitsi jos liikut pyörätuoliystävällisellä linjalla, jossa juna on laiturin kanssa samassa tasossa.

Itse olen joka kerta majoittunut Victorian alueella, sillä bussit lentokentältä saapuvat kätevästi Victoria Coach Stationille. Lähellä sijaitsee myös kaupungin vilkkain metro- ja juna-asema, Victorian päärautatieasema. Buckingham Palace sijaitsee aivan kävelymatkan päässä eikä joen rannalle Big Benin juurellekaan ole kovin pitkä matka. Kuningattaren palatsin ulkopuolella on hauska kyttäillä vartijoiden vahtivuoron vaihtoa ja joskus saattaa nähdä jotain mielenkiintoisempaakin. Kerran alkoi sattumalta hirmuinen kuhina ja palatsiin matkasi monta hevosvaunullista diplomaatteja. Kuninkaallisiakin taisi saapua paikalle helikoptereista ja kuomullisista hevosvaunuista päätellen. Itse palatsissa tai sen hevostalleilla en kuitenkaan ole käynyt.

Yllättäviä vierailijoita palatsiin.

Victorian alueella on pilvin pimein ihan "tavishotelleja". Kapeita taloja vieri vieressä, kokolattiamatoilla vuoratut lattiat, ylikapeat portaikot (joita pitkin painavia matkatavaroita on ikävä kantaa ylimpään kerrokseen), pahvinohuet seinät ja vanhat wc-kalusteet. Tosin hotelleissa useimmiten vesi sentään tulee yhdestä ja samasta hanasta, kun taas monissa yleisissä vessoissa se tulee vielä kahdesta erillisestä kylmä- ja kuumavesihanasta (kysyn vaan, että miten ihmeessä niissä on tarkoitus pestä kätensä riittävän hygieenisesti?!). Hotellit olen matkoilleni varannut aina booking.com-sivuston kautta ongelmitta. Sivuston kautta kun on helppo vertailla hintoja ja asiakkaiden arvioita hotelleista.

Tyyppillistä hotellikatua Victorian alueella.

Best Western Victoria Palacen sisäänkäynti.

Olen nyt pari kertaa yöpynyt Best Western Victoria Palacessa, jota uskallan kyllä suositella kaikille. Hotellin aamupalatarjonta on kattava ja huoneiden suihkutilat ovat melko uudenoloiset. Hotellissa on toimiva wi-fi ja tv sekä tallelokero joka huoneessa. Mukavana lisänä huoneista löytyy myös "suomi-pistokkeet", joten vaikka adapteri olisi unohtunut tai omistaisit niitä vain yhden, saat useamman laitteen latautumaan samanaikaisesti. Muista vain tarkistaa löytyykö "enkku-pistokkeiden" vierestä katkaisijaa, jos löytyy tulee se laittaa on-asentoon virran saamiseksi. Viime joulun alla majoitun viimeeksi kyseisessä hotellissa ja vaikka huone oli englantilaisille taloille tyypillisesti hyytävän kylmä, patteri toimi ja lämpeni erittäin nopeasti. Hotelli on myös mukavan kävelymatkan päässä Victorian asemilta ja alue on rauhallista, joten siellä uskaltaa liikkua kävellen yölläkin.

Lontoolaisten hotellihuoneiden hintaan ei aina kuulu aamupala tai jos kuuluu, niin se ei välttämättä ole hintansa väärti (esim. pieni lautasellinen pekonia, paistettu kananmuna ja papuja + kahvi/tee ja ehkä joku hedelmä tarjolla). Victoriankin alueella on paljon pubeja ja kahviloita, jotka tarjoavat aamupalaa suurin piirtein samaan hintaan kuin hotellitkin, mutta sisältö on yleensä hieman runsaampi. Suosittelen muuten yksinkertaista pubiruokaa kaikille, on hintansa väärti.

Pubeja ja ruokapaikkoja löytyy monesta kadun kulmasta.

Lemppari pubiannokseni on Hunter's chicken: kanaa pekoni- juustokuorrutteella herneiden ja ranskalaisten kera. Myös legendaarisia fish&chips-annoksia on saatavana päivitettyinä versioina, kerran söin annoksen halloum-juustolla ja oli nannaa.

Ruoka on yleensä hivenen halvempaa kuin Suomessa ja kaikkea on tarjolla kiinalaisesta pizzaan ym. Ihania kahviloita löytyy vaikka millä mitalla. Itse juon vain teetä, mutta englantilaiset valmiiksi haudutetut teet ovat kyllä maailman kamalimpia! Tuollaisena teenjuoja kansana luulisi heidän osaavan tehdä herkullista teetä, mutta yleensä se on sellaista kitkerää, mustaan kahviin verrattavaa myrkkyä. Yritänkin välttää sitä ja ostaa pussiteetä aina kun mahdollista.

Kahviloissa haudutettu tee tarjoillaan yleensä omassa kannussaan sitruunan kera, sokeria ja maitoakin saa pyytämällä.

Museoita Lontoossa on useita ja mikä parasta ne ovat suurelta osin ilmaisia. Kovin montaa ei  kuitenkaan yhden päivän aikana ehdi koluta, jos kunnolla haluaa käydä kaikki kolkat läpi. Pikajuoksuksi se menee kuitenkin jossain vaiheessa, kun aivot eivät enää jaksa sitä kaikkea tietomäärää sulattaa.

Natural History -museo auringonpaisteessa. Vieressä on muutama muukin museo
ja melko lähellä myös kaupungin kuuluisin (ja kallein?) ostoskeskus Harrods.

British museon pääsisäänkäynti panoramassa.

Lontoossa on aina kevät paljon pidemmällä kuin meillä täällä Suomessa. Olenkin käynyt kaupungissa useampaan kertaa helmi-maaliskuussa ja irtiotto Suomen talveen on selkeä kun ruoho vihertää ja pensaat sekä puut kukkivat auringon paisteessa.

Shoppailumahdollisuuksia on paljon. Kannattaa tosin huomioida, että suurin osa kaupoista ja kauppakeskuksista aukeaa vasta klo 10, joten sitä ennen aikaisen turistin on turha mennä ovenripoja nykimää. Oxford Street ja Regent Street ovat molemmat pitkiä katuja joiden varrella on useita merkkiliikkeitä ja ostoskeskuksia. Regent Streetiltä pari korttelia itään on ihanien pikkukauppojen Carnaby Street. Covent Garden ja sen lähialueet ovat mielestäni myös näkemisen arvoiset. Covent Gardenissa on usein mahdollista syödä erilaisia herkkuja torikojuista ja kadulla on yleensä joku esiintyvä taiteilija viihdyttämässä shoppailijoita. Vähän kauempana keskustan pohjoispuolella sijaitseva Camden on erittäin tunnettu sen markkinakojuista, pikkupuodeista ja kirppareista, joita kierrellessä menee helposti koko päivä. Jos taas tykkää kauppahallien tunnelmasta niin sellaista tarjoilee ulkoilmahengessä Borough Market.

Viime joulukuussa käydessäni ei siellä ollut lumesta tietoakaan, paitsi tekolumen muodossa, jota myytiin joka puolella. Englantilaiset ovat todellisia joulufaneja ja yhtäkkiä jostain tavaratalon katolta leijaileva tekolumi sai ihmiset pysähtymään ja haukkomaan henkeään. Itse olin vain onnellinen, ettei tarvinnut rämpiä jouluostoksilla kengät ja sukat märkinä.

Joulukoristeet kaupungilla ovat toista luokkaa kuin Suomessa.
Boots-apteekeista saa lääkkeiden lisäksi hygienia- ja kauneustuotteita.

Joulun aikaan joulumarkkinoita on useita eri puolilla kaupunkia. Itse vierailin Thames-joen rannalla, London Eyen juurella Southbankin joulumarkkinoilla sekä Hyde Parkissa, jota suosittelen kaikille! Markkinakojuja on pilvin pimein (joissa toistuu tasaisin väliajoin samat tuotteet "aidontuntuisesta tekolumesta" joulukoristeisiin, kynttilöihin ja villapaitoihin) mutta erilaisen Hyde Parkin markkinoista tekee valtava Winter Wonderland -huvipuistoalue. Myös ruoka- ja juomakojuja on paljon, joissa tarjoillaan keskieuroopan joulumarkkinoille tyypillisiä tuotteita. Harmittaa, kun en ehtinyt englantilaista lämmintä siideriä maistamaan markkinoilla, sillä raju ukkoskuuro yllätti kesken kiertelyn. Olin nimittäin jo valmiiksi aivan jäässä jäälinnassa käytyäni, joten en halunnut totaalisesti kastua ja lähdin kiireen vilkkaa kohti hotellia. Metro kuitenkin suljettiin jostain syystä ja oikeaa bussia etsiessä ehdin sitten tietenkin vähän kastua ja paleltua.

Winter Wonderlandin laitteita illan hämyssä. Oikean puoleisen The Magical Ice Kingdomin sisällä oli paljon Taru Sormusten Herrasta -tyylisiä jääveistoksia. Sisäänmennessä varoiteltiin pakkasasteista (joita muistini mukaan oli huikeat -8). Suomalaisena vain naurahdin varoitukselle, mutta se olin kuitenkin minä, joka ensimmäisenä juoksi paikasta pihalle, kyllä se vaan sen verran kylmältä tuntui.

Katsotaan jatkuuko vuosittainen vierailutahti Lontoossa. Ainakin siellä, kuten muuallakin Brittein saarilla, riittäisi vielä nähtävää minullekin. Olen myös kovasti tykästynyt brittiläiseen elämänmeininkiin, joten tulen varmasti vierailemaan siellä jatkossakin.