Hotelli on varattu ja se on siis se sama hotelli missä yövyin vuonna 2007. Siellä on huonekiintiö Michael-faneille, joten pääsemme jo aamupalasalissa turisemaan muiden fanien kanssa.
Disney-lippuja piti porukalla ostaa jo viime viikonloppuna, mutta huomasimme, että Disneyland Parkin vieressä on toinen puisto Disney California Adventure Park, joka aukeaa korjausten jälkeen yleisölle juuri sopivasti ennen meidän matkaa 15.6. Pistimme kyselyn käyntiin matkalaisten kesken, josko ostaisimme yhden päivän lipun molempiin puistoihin, mikä maksaa parisenkymmentä dollaria enemmän kuin yhden puiston lippu.
Se mikä ratkaisi asian omalta kohdaltani oli Adventure Parkin puolella laite nimeltä The Little Mermaid ~ Ariel's Undersea Adventure. Rakastuin Arielin - Pienen merenneidon tarinaan heti kun sen ensimmäistä kertaa lapsena näin. Tarina on mielestäni koskettava ja jo pienenä itkin loppuratkaisua: sitä että Arielin piti valita rakkaansa tai perheensä väliltä. Laulut ovat kauniita ja minun ei tarvitse kuin kuulla ensimmäiset sävelet "Kanssasi sun" kappaleesta, niin kyyneleet valuvat jo.
Tämä kyseinen kappale on nimenomaan alkuperäisestä suomenkielisestä duppauksesta vuodelta 1989. Valitettavasti alkuperäiset ääniraidat tuhoutuivat jostain syystä (lähetin sähköpostikyselynkin "Herra Disneylle", mutta tarkempaa vastausta en saanut). Vuonna 1999 Pienen merenneidon 10-vuotisjuhlien "kunniaksi" julkaistiin uudelleendupattu dvd. Nimenomaan "kunniaksi", sillä lopputulos oli jotain KA-MA-LAA!! Lähes kaikki ääninäyttelijät on vaihdettu ja mikä pahinta; vuoro- ja laulunsanat oli myös MUUTETTU!! Tinkeliharava ei ollut enää tinkeliharava ja laulujakaan ei voinut enää hyräillä mukana, kun sanat oli jotain aivan muuta. Eikä Nina Tapio Arielina TODELLAKAAN ollut Johanna Nurmimaan tasoa. Toisin sanoen elokuva oli pilattu!
Matkaseurueessamme on toinen kova Ariel-fani, joka lupasi polttaa oman vanhan, hyväkuntoisen vhs-versionsa minulle dvd:lle, jotta minäkin vielä joskus kuulisin koko elokuvan alkuperäisillä äänillä. JEI! Hän oli myös innoissaan lähdössä kanssani tuohon laitteeseen, mikä varmasti saa meidän molempien silmäkulmat kostumaan.
Aalloissa siis
Vielä pitänee hommata Universal Studios -liput ja joitain vaatteita ja tavaroita mm. latauspistoke iPod touchille, jotta sitä voisi ladata seinäpistokkeesta. Kyllä, sain sellaisen hienouden etukäteissynttärilahjaksi mieheltä ja vanhemmiltani. Olin jo pitkään ajatellut uuden musalaitteen ostamista ja iPod Touch isolla näytöllä houkutteli. Musan kuuntelun lisäksi sillä voisi matkoilla selata internetiä hotellin ilmaisilla Wi-Fi-verkoilla, sillä voi pelata pelejä ja katsella videoita. Lisäksi siinä on paljon muuta kivaa pikkusälää mitä en osannut etukäteen ajatellakaan: osoitekirjaan voi tallentaa osotteita, jolloin ne on matkoilla kortteja kirjoittaessa helppo tarkistaa siitä, eikä osoitekirjaa tarvitse roudata mukana, muistioihin voi kirjata ylös esim. mihin laitteisiin Disneylandissa on päästävä ja laskinta, ajastinta ja sekunttikelloa tarvitsee aina silloin tällöin. Kätevää kun ne kaikki ovat yhdessä pienessä paketissa. Ja iPodin kameraa voi käyttää hätävarana, jos omasta kamerasta loppuu akku kesken kaiken tai se ei satu juuri olemaan mukana, kun jotain kuvaamisen arvoista tapahtuu. Eli nyt minustakin on osittain tullu Apple-ihminen.
Päivittelen taas matkan etenemisestä tuonnempana. Tänään kuitenkin elvistellään, kun fanikaveri tulee kylään! :)
2 kommenttia:
Ahhh, Pieni Merenneito!!! Oli kyllä minunkin ykkönen, muistat varmaan :) En ole tuota leffaa pystynyt katsomaan sitten lapsuuden, tekisi kyllä mieli, äidillä saattaa olla se vanha VHS vielä tallessakin jossain jossa oikeat kunnon äänet. Mutta tuo loppukohtaus, jossa Ariel joutuu valitsemaan perheensä ja Erikin välillä viiltää vähän liian läheltä... Miekin muistan itkeneeni sitä pienenä, enpä tiennyt silloin että jonain päivänä joudun samanlaisen päätöksen eteen... :,(((
Mutta, ihanaa, Disneyland!!! Se ois kyllä unelmien täyttymys! Ja vielä Frendien Central Perk...!! Pikkasen oon kade! Nauti matkasta <3 <3
Sie oot se elävän elämän Ariel. Ja oot vielä yhtä kaunis ja ihana :) Mutta onneksi se valinta ei ole lopullista, niiku mie aina pienenä ajattelin, että Arielkin voi joskus uida perheensä luokse ja ne voi tulla rannalle sitä kattomaan, niin samalla tavalla: siekin pääset välillä tapaamaan perhettäsi. Ja jos muutatte joskus Suomeen pysyvämmin, niin sitten perhe on koko ajan lähellä. <3
Matka häämöttää jo, eikä oikein tiedä miten siihen suhtautuisi. Toisaalta on hirveen jännää ja ihanaa ja tietää mitä kaikkee kivaa on tulossa ja keskittyy siihen, mutta se minkä takia sinne mennään painaa kyllä mieltä. Michaelin luo meneminen on varmasti raskasta. Jotain viemistäkin pitäs keksiä haudalle, mutta kun ei jotenkin leikkaa yhtään. Mitä sinne nyt voi muka viedä?!
Lähetä kommentti